Äänen miksaus on taidetta, jossa yhdistetään erilaisia ääniraitoja luomaan harmoninen kokonaisuus.
Oletetaan, että käytössä on useita raitoja, joihin halutaan tuoda selkeyttä ja tasapainoa. Tässä yhteydessä käsitellään erityisesti projektia, joka on luotu Reaper-ohjelmistossa ja joka sisältää eri instrumenttien ääniraitoja. Omassa projektissani on pohjana vanha midi-biisi 2000-luvun alusta, jossa midi-raitoihin on liitetty Spire-syntikat. Tämä antaa mahdollisuuden tutustua sekä instrumenttien äänenkäsittelyyn että erilaisiin miksaustekniikoihin.
Pluginit
Miksausprosessissa on tarkoituksena kiinnittää huomiota eri instrumenttien, kuten basson ja rumpujen, tasapainoon. Esimerkiksi bassolle on tässä tapauksessa valittu basso-syntikka ja rummuille Addictive Drums -ohjelmisto metallirumpusettien toistoon. Haasteena on saada rummut kuulumaan selvästi muiden instrumenttien joukosta. Tähän ongelmaan voidaan puuttua monin eri tavoin.
Yksi keskeinen osa miksausprosessia on dynamiikan hallinta. Tässä esimerkissä Master Raidalle on lisätty limitterit, kuten Limiter N°6 ja TB Barricade, joka on ilmainen (sivun pohjalla) ToneBoostersin plugini. Limitterien tarkoituksena on maksimoida kappaleen äänenvoimakkuus ilman, että äänenlaatu kärsii. Tämä mahdollistaa äänenvoimakkuuden säätelyn ilman perinteisiä volume-säätimiä.
Ratkaisuna klippaukseen on vähentää jokaisen raidan sisääntulevaa äänitasoa. Esimerkiksi kitararaitojen kohdalla voidaan säätää äänitasoja alaspäin. Minulla on jokaisella raidalla channel strip nimeltä Brainworx bx_console N, jolta perussäädöt onnistuvat helposti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen raidan In Gain, eli sisääntuleva äänienergia, asetetaan esimerkiksi noin -10 desibeliin. Tämä pätee niin rytmikitaroihin, bassoon kuin rumpuihinkin. Tällä tavoin luodaan enemmän tilaa eli headroomia kappaleelle, mikä mahdollistaa eri elementtien paremman erottumisen ja estää äänen klippaamisen miksausprosessissa. Lopuksi kaikki vedetään masterilla kuitenkin limitterin läpi, joten ei haittaa, vaikka ne ovat nyt hiljaisemmalla.
HUOM: Jos suunnittelet pluginien ostoa, odota aina tarjouksia. Usean sadan plugarin voi harvinaisissa tapauksissa saada muutamalla eurolla.
Korosta ja valloita
Kun tilaa on luotu, on aika keskittyä siihen, mitä halutaan korostaa. Tässä vaiheessa on hyvä kuunnella kappaleen eri osia ja miettiä, mikä elementti tai instrumentti on kappaleen kannalta keskeisin. Tämä voi olla jokin tietty melodinen elementti tai rytminen kuviointi. Tavoitteena on nostaa esiin kappaleen tärkeimmät osat siten, että lopputulos on tasapainoinen ja miellyttävä kuunnella.
Kun keskeiset elementit on tunnistettu, voidaan keskittyä hienosäätöön. Tähän kuuluu muun muassa taajuuskorjaimen, eli EQ:n (Equalizer) käyttö, jolla voidaan korostaa tai vähentää tiettyjä taajuuksia. Kompressoria voidaan hyödyntää dynamiikan hallinnassa, jotta äänenvoimakkuuden vaihtelut eivät ole liian suuria. Kuuntele miksausta kokonaisuutena ja tee säätöjä sen mukaan, miten eri elementit toimivat yhdessä.
Rytmimusiikin luonne on sellainen, että se puskee jatkuvasti eteenpäin ja tämä dynamiikka on säilytettävä säätöprosessissa. Kuulijan korva hakee rytmiä ja tämä rytmi on välitettävä selkeästi. Rumpuraidoissa virvelin ääni on korostettava niin, että se tuo rytmiä selvästi esiin, samalla varoen, ettei basarirumpu huku taustalle. Käsitellään basarirumpua lisäämällä siihen energiaa 55 ja 65 hertsin tienoilla. Tämä toimenpide antaa basarin potkuun jytää ja saa rytmin, ei ainoastaan kuulumaan, vaan myös tuntumaan.
Lisätään myös molemmille rummuille kirkkautta ja presenssiä korkeammilla taajuusalueilla. Virvelin ja basarin sävytys on tehtävä huolellisesti, jotta ne erottuvat selvästi muista soittimista. Tämä saavutetaan säätämällä esimerkiksi basarirummun yläpäätä 4,4 kilohertsin kohdalle ja virvelin 7 kilohertsiin. Tämä erottelu auttaa rumpuja kuulostamaan selkeämmiltä ilman, että ne peittävät toisensa.
Kun säädöt on tehty, varmista etteivät rumpujen äänet dominoi liikaa kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa, että äänenvoimakkuutta on saatettava tarpeen mukaan alas, jotta rumpujen äänet eivät puske liian aggressiivisesti esiin. Tässä vaiheessa on hyvä tarkastella, miten muut soittimet asettuvat rumpujen rinnalle.
Kokonaisuus ratkaisee
Käsittelyssä on otettava huomioon myös muut soittimet, kuten basso. Basson kohdalla tavoitteena on tuoda esiin sen omaperäinen soundi. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi oskilaattoreita, jotka tuottavat erilaisia taajuusalueita. Basson tumma ääni luo kappaleelle perustan ja antaa sille syvyyttä.
Basson säätöön voidaan käyttää myös kompressoreita, jotka auttavat hallitsemaan erityisesti basson vallatonta dynamiikkaa. Kompressorin valinta riippuu halutusta lopputuloksesta. Esimerkiksi Brainworxin townhouse-kompressori voi olla hyvä valinta tietyissä tilanteissa. Kompressorin avulla basson voimakkuutta voidaan säädellä niin, että se sopii hyvin yhteen muiden instrumenttien kanssa.
Kun basson säätö on kunnossa, voidaan siirtyä tarkastelemaan koko miksausta. Tässä vaiheessa on hyvä käydä läpi taajuusalueet, joilta voidaan leikata pois turhaa materiaalia. Esimerkiksi 200-800 hertsin alueelta voidaan poistaa tiettyjä taajuuksia, jotta saadaan aikaan ilmavampi äänimaailma. Tämä auttaa erottamaan eri soittimet toisistaan ja luo tilaa kappaleeseen.
Äänitteiden säätäminen on jatkuvaa tasapainottelua eri elementtien välillä. Jokainen säätö vaikuttaa kokonaisuuteen. Kuuntele tarkkaan, miltä kappale kuulostaa jokaisen muutoksen jälkeen. Tavoitteena on luoda sellainen äänimaailma, joka tukee kappaleen tunnelmaa ja tuo esiin sen parhaat puolet.