Monille kehittäjille termi ”kokemus” voi olla aluksi hämmentävä. Usein heidän ensireaktionsa on kuvata peliään genren, pelimekaniikan tai visuaalisen ilmeen kautta. Kuitenkin nämä kaikki ovat vain osatekijöitä, jotka palvelevat suurempaa päämäärää – pelaajan kokemuksen luomista. Kokemuksella tarkoitetaan sitä syvällistä, henkilökohtaista vaikutelmaa, joka tulee pelaajalle pelin aikana ja joka jää pelaajalle pelin pelaamisen jälkeen.
Keskustelut pelikehittäjien kanssa voivat usein paljastaa tämän ymmärryksen puutteen. He saattavat aluksi vastata kysymykseen pelikokemuksesta luettelemalla pelin ominaisuuksia, kuten ”tämä on ensimmäisen persoonan ammuntapeli” tai ”tässä pelissä taistellaan zombeja vastaan”, mutta nämä vastaukset keskittyvät pelin mekaanisiin aspekteihin eivätkä kerro mitään siitä, miltä pelaajan on tarkoitus tuntea pelatessaan. Pelin genre, asetelma ja tavoitteet ovat tärkeitä, mutta ne ovat vain keinoja päämäärän saavuttamiseksi: ainutlaatuisen ja mieleenpainuvan kokemuksen välittämiseksi pelaajalle.
Nykyajan peliteollisuudessa pelien onnistuminen ja suosio nojaavat yhä enemmän kykyyn tarjota syvällisiä ja merkityksellisiä kokemuksia. Tämä johtuu siitä, että pelit eivät ole enää pelkkiä viihdemuotoja; ne ovat välineitä, jotka mahdollistavat pakokeinon todellisuudesta ja tarjoavat keinon kokea uusia, virtuaalisia maailmoja. Pelien täytyy siis tarjota eskapismia, mahdollisuuden paeta hetkeksi arjen monotonisuutta ja sukeltaa toiseen todellisuuteen. Tämä eskapismi voi ilmetä monin eri tavoin, riippuen pelistä ja sen tavoittelemasta kokemuksesta. Se voi olla yksinkertaista ja välitöntä, kuten mobiilipeleissä, joissa pelaaja pyrkii saavuttamaan korkeita pisteitä klikkailemalla näyttöä, tai se voi olla monimutkaisempaa ja syvällisempää, kuten suurissa tarinavetoisissa peleissä, jotka tarjoavat rikkaan narratiivin ja monimutkaisia hahmoja.
On tärkeää huomata, että vaikka kaikki pelit eivät pyri tarjoamaan syvällistä ”kokemusta” perinteisessä mielessä, kuten esimerkiksi korttipelit tai pulmapelit, nekin voivat olla erittäin palkitsevia ja tarjota tietynlaista nautintoa, ja ennen kaikkea eskapismia. Jotkut pelaajat arvostavat enemmän pelimekaniikan haasteita ja strategista syvyyttä kuin pelin tarjoamaa tunnelatausta tai tarinaa. Tämä ei tee näistä peleistä yhtään vähemmän arvokkaita; se vain korostaa pelaajakunnan monimuotoisuutta ja erilaisten mieltymysten olemassaoloa.
Pelikehittäjänä sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus välittää pelaajille kokemuksia, jotka ovat merkityksellisiä ja unohtumattomia. Tämän saavuttaminen ei vaadi pelkästään teknistä osaamista tai visuaalista silmää, vaan ennen kaikkea kykyä tavoittaa ja herättää tunteita. Pelin kehittäminen, jossa pyrit selittämään ja välittämään juuri sitä tunnetta, joka sinulla oli tietyn kokemuksen aikana, on sekä haaste että mahdollisuus.
Kun kehität peliä, sinun ei tarvitse rajoittaa itseäsi todellisuuden rajojen sisälle. Päinvastoin, sinun tulisi hyödyntää mielikuvitustasi ja luovuuttasi luodaksesi maailmoja ja tilanteita, jotka herättävät pelaajassa voimakkaita tunteita ja elämyksiä. Ei ole välttämätöntä toistaa tarkalleen samaa tilannetta, jonka itse koit; tärkeämpää on siirtää se tunne, jonka koit, erilaiseen ympäristöön tai skenaarioon. Mieti, mikä asetelma korostaa entisestään omia kokemuksiasi. Tämä voi olla yhtä lailla matka antiikin Roomaan, futuristiseen dystopiaan tai vaikkapa toiseen maailmansotaan. Tavoitteena on saada pelaajat tuntemaan samaa mitä sinä tunsit, ehkä jopa voimakkaammin, tuomalla heidät tilanteisiin, joita he eivät muuten kokisi.
Tämä lähestymistapa tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia pelinkehitykselle. Voit ottaa lähtökohdaksi henkilökohtaisen kokemuksen, jonka olet kokenut, ja miettiä, miten muuttaisit sitä tai lisäisit siihen elementtejä, jotka vahvistavat ja rikastavat kokemusta. Esimerkiksi, jos olet kokenut tietyn tunteen ollessasi maatilalla, voit lisätä peliin yllättäviä elementtejä, kuten zombien hyökkäyksen, ja miettiä, miten tämä muuttaisi kokemusta. Tämä ei ainoastaan tarjoa pelaajalle ainutlaatuista ja mukaansatempaavaa kokemusta, vaan myös haastaa heidät ajattelemaan ja reagoimaan uudella tavalla.
Peligenren, kuten ensimmäisen persoonan ammuntapelien tai strategiapelien, valinta on vain yksi osa pelin kehittämistä. Se määrittää, miten pelaaja vuorovaikuttaa pelimaailman kanssa, mutta itse kokemuksen syvin olemus on paljon monimuotoisempi. Kokemuksen luominen pelissä ei rajoitu pelimekaniikkaan tai genrevalintoihin; se ulottuu tarinan kerrontaan, visuaaliseen ja äänelliseen ilmeeseen sekä tapaan, jolla peli haastaa pelaajan ajattelua ja tunteita.
Grafiikan tyyli – olipa kyseessä sitten cel-shading, fotorealistinen tai pikseligrafiikka – on vain yksi keino välittää haluttua kokemusta. Vaikka grafiikka voi auttaa luomaan ensivaikutelman ja houkutella pelaajia kokeilemaan peliä, lopulta ratkaisevaa on, miten peli onnistuu imaisemaan pelaajan mukaan sen tarjoamaan kokemukseen. Onko tavoitteena saada pelaaja tuntemaan jännitystä, kauhua, iloa, surua, vai kenties jotain aivan muuta? Pelikehittäjänä sinun tehtäväsi on löytää ne elementit, jotka parhaiten välittävät haluamasi tunteen